Pelto, kuokka ja Harri ...
Kuokkiminen se vasta hikistä puuhaa onkin; maa on rutikuivaa ja kovaa. 
Osa maan muokkaamisesta tapahtuu käsipelillä eli kuokalla ja näiltä kavereilta kuokkiminen kyllä onnistuu erinomaisesti.
St. Patrick´sin High School tulee 50 vuoden ikään 19.3.2011 - onnittelut menestyneiden urheilijoiden perustaitojen opettamisesta!
Portintekijät esittelevät innolla tuotteitaan kyläläisille.
Pienen maatalon kotieläimiä.
Karjapaimen elementissään!
Tässä maisemassa juokseminen on yhtä juhlaa ...
Äidin puuhat ovat niin kiireiset - pyykinpesu on käynnissä kotipihalla.
Hiekkateitä riittää - ei nämä juoksemalla lopu!
Mäet nostavat sykkeen ja pukkaavat hien pintaan - mutta näinhän se kunto nousee kohisten:)
Tästä on täytetty jo useampi tiilimuotti. Hiekkaista savea riittää ...
Muotilla valmistetut tiilet pinotaan kuivumaan pariksi viikoksi ennen uuniin laittoa.
Kuvassa näkyy tiilimuotteja. Kyllä näitä saa useamman kerran käyttää yhden tiilitalon tarpeisiin! 
Tiili poikineen kuivamassa.
Taustalla oleva korkeampi "keko" on uuni, jossa tiilet poltetaan. Tiilet saavat näin kauniin punaruskean värin.
Ihailkaa tiililakeutta!
Tiilitehtailijan tytär poseeraa kameralle - eivät ainakaan mekoilla pröystäile!
Tässä ei rakenneta pyramidia. Valmiita tiiliä ladotaan kasoihin, joista niitä on helppo lastata kärryihin rakennuksille vientiä varten.
Mylläripojat kertovat jauhavansa jyvistä jauhoa eläimille.
Idyllinen karjahaka
Maitopojat kulkevat tässä pyörällä maitokanisterit tarakalla.
Näitä tamperelaisia näkyy täällä useamminkin vai mitä "mää"? 
Lapset leikkimässä pihassa.
Kuinkahan tämän leijan saisi ilmaan?
Tuo joutuin hiekkaa laastin joukkoon!
Perhe katselee ylpeänä kotinsa perustuksia. Tähän valmistuu kuukaudessa tiilitalo.
Tiilet eivät pysy yhdessä ilman kunnon laastia. Hyvältä näyttää!Tervehdys,
Aamun kevyt 10 km
Tänään heräsin klo 06:00 ja hoidin aamutoimet niin, että olin klo 06:30 starttaamassa päivän ensimmäistä kevyttä kymppiä. Sain juoksuseurakseni hollantilaiset Aleksanderin, joka on juossut puolimaratonin aikaan 1:17 ja Helenin, joka on juossut maratonin aikaan 2:42. Joten kohtalaisen vetoapuista porukkaa. Lähdimme Eldoretin suuntaan polkua melko vikkelään n. 4:30 min/km. Lopulta minäkin pääsin rytmistä kiinni. Viiden km:n kohdalla käännyimme Itenin suuntaan ja vastassa siis ylämäet. Helen on kuulemma tottunut juoksemaan pienessä kotikaupungissaan kukkulaisessa maastossa. Hän kyllä juoksi meistä kolmesta kevyimmin mäet ylös. Nyt oli vain pinnistettävä, en halunnut olla heikoin lenkki. Niinpä viiletimme ylämäet 5 min/km. Pystyin kyllä koko ajan juttelemaan, joten ei liian kova vauhti. Leirikeskukseen saavuimme ajassa 48:37. Nyt jäi aikaa puoli tuntia suihkulle ja uimiselle. Klo 08:00 aamupalalle, jolla tarjoilu oli edellisten aamujen kaltainen.
Keskipäivän kevyt 10 km ja valokuvausta
Sitten hetkeksi levolle. Klo 11:15 lähdin seuraavalle kevyelle kympille Itenin suuntaan ja sieltä St. Patrick´sin koulun kautta maalaismaisemaan. Otin kameran mukaani, jotta saatte vaikutelman Itenin ympäristöstä. Pyrin keskittymään kuvauksessa maaseutuun, työntekoon ja arjen ihmisiin sekä kotieläimiin. Itenin keskustassa on useampia portintekijöitä, mutta vain kaksi pääsi valokuvaan. St. Patrick´s High School näyttää juhlabanderollin mukaan täyttävän 50 vuotta ensi maaliskuun 19. päivä. Kyseinen koulu on ehtinyt kouluttaa lukuisia urheilijoita, joista jo oli aikaisemmin blogissa muutama maininta. Täällä on peltojen muokkaus käynnissä joko traktorilla, härillä tai sitten kuokilla, kuten yllä olevassa kuvassa suomalainenkin (varsinainen kuokkavieras) yrittää maata kääntää – hauskaa oli ainakin toisilla kuokkijoilla. Lisäksi pääsin ikuistamaan paikallisen ”tiilitehtaan” puuhia ja näkymiä sekä tiilitalon rakennushommia. Tiilien valmistaminen vie yhteensä kuukauden. Maasta ottavat hiekkasavea muotteihin ja niistä saatuja raakatiilejä kuivatetaan parisen viikkoa heinäsuovan alla. Tämän jälkeen tiilet viedään kuvassa näkyviin uuneihin poltettavaksi. Näin valmistuvat ruskeanpunaiset tiilet. Tämä tehdasalue tuottaa tiilet Itenin alueelle. Rakenteilla oleva tiilitalo tulee olemaan kuulemma valmis n. kuukauden kuluttua – yhden perheen koti. Kuvista voitte päätellä, että jouduin keskeyttämään juoksuni useampaan kertaan, joten tämä kymppi oli todella kevyt, vaikka hiekkatietä riittikin pitkään ja varsinkin jyrkkiä mäkiä (katso kuvia). Kokonaisjuoksuaika oli 56:40, mikä tasapainotti aamun vähän liian kiihkeää menoa. Ehdin vielä suihkuun ja uimaan ennen lounasta. Lounaaksi tarjoiltiin maissikeittoa, keitettyjä makaroneja ja porkkanaraastetta sekä juustoraastetta ja sämpylöitä. Hyvältä maistui.
Iltapäivän viettoa
Sitten tunniksi levolle, minkä jälkeen kävelin tunnin verran Itenin suuntaan katsellen paikallisten puuhia. Ilma oli mukavan pilvinen ja viileä. En ehtinyt enää nähdä brittien pikajuoksijoiden valmentajaa Steveä, joka lähti tänään iltapäivällä kotia kohti. Muut britit ovat vielä viikon seuranamme. Klo 16:15 iltapäiväteelle, minkä jälkeen uppouduin blogini täydentämiseen. Piipahdin 45 minuutiksi salille kuntoilemaan ja venyttelemään.
Klo 19:00 päivällisellä tarjoiltiin zapatia (maissilettuja ja lihapataa) sekä ugalia ja pinaattimuhennosta ja jälkiruuaksi passio –hedelmiä. On saatu uusia vieraita: saksalainen nuori pariskunta on saapunut vain kolmeksi päiväksi leirikeskukseen Adidas –sponsorin kustantamana – näin ne sponsorit – mistä noita löytää? Päivän kuulumisten vaihdon jälkeen kukin siirtyi huoneeseensa yöpuulle.
Mukavan rauhallinen päivä – entä siellä? Toivottavasti kovat pakkaset alkavat hellittää Suomessa.
Hyvää yötä kaikille!
Terveisin,
Harri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti