









Tervehdys,
Viodeokuvaus luonnon heräämisestä
Täällä on vuorossa lepopäivä ja siksi oli mahdollisuus tallentaa teille tämän aamun lintujen laulua ja yön pimeyden väistymistä auringon noustessa taivaanrannassa.
Jälleen kerran klo 06:15 alkaen satakielen tai uunilinnun tapainen ääni kantautuu korviin. Toivottavasti saan videoleikkeet tallennettua blogiini, jotta teillä on mahdollisuus kokea sama siellä videon välityksellä. Ikävä kyllä en onnistunut liittämään videota blogiini - harmi!
Itenin kentällä
Kävin uimassa ennen aamupalaa. Meille tarjoiltiin lämpimiä voileipiä ja paistettua kananmunaa ja vesimeloonin siivuja. Aamupalalla kuulin, että paikalliset kenialaiset juoksijat kokoontuvat näin tiistaisin Itenin kentälle tekemään vetotreenejä. Päätin lähteä katsomaan tapahtumaa.
Kentälle pääsi mukavasti oikopolkua. Useat kymmenet kenialaiset juoksijat olivat tosiaan treenaamassa. Gasellinomaisesti suurin osa paikallisista juoksee ja vauhti on kova. Kyllä tästä porukasta aina löytyy useita eurooppalaisten juoksijoiden kukistajia - näillä on juoksu veressä. Katsokaa vaikka yllä kuvista!
Eldoretin matka
Vietin noin tunnin kentällä ja sitten kiiruhdin leirikeskukseen vaihtamaan vaatteita, sillä olin päättänyt käydä katsastamassa Eldoretin keskustaa, johon on matkaa 32 km. Kyseinen matka taittuu mukavasti Matatulla, paikallisella pikkubussilla. Biletin hinta on 80-100 Kenian shillingiä eli n. 0,8-1 euroa. Matatu kyllä pysähtelee aina tarvittaessa, joten matkaan kuluu helposti jopa 45 minuuttia. Lopulta pääsen Eldoretiin. Nappaan muutaman kuvan risteyksestä eri suuntiin, jotka yritän saada myös teille nähtäväksi. Käyn parissa ostosliikkeessä (uusi kaksikerroksinen Nakumati ja Uzzumi). Lisäksi katselen kaupungin menoa - väkeä on aivan mielettömästi. Jos olisi mustat nahkakengät jalassa, ne saisi jo moneen kertaan lankatuksi kadunvarsikojuissa. Parin tunnin katselun jälkeen suuntasin kulkuni leirikeskukseen Matatulla.
Olin pyytänyt leirin keittiöhenkilökuntaa jättämään minulle lounasta, joten pääsin syömään kurpitsakeittoa ja sämpylöitä heti leirille päästyäni klo 14.30.
Sitten tunniksi pitkäkseen sänkyyn ja altaalle aurinkoon.
Vierailu Kerio View -ravintolassa
Klo 18.00 lähdimme nelistään Jarkko, Sergei, ja Liettuan toiseksi nopein naismaratoonari sekä minä kävelemään n. 1 km:n päässä olevaan Kerio View -ravintolaan, jossa majoitetaan myös juoksijoita (eli HATC:in kilpailija). Meidät ikuistettiin ravintolan portailla kauniin Rift Valleyn edustalla, kts. yllä kuvaa.
Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi sekä jutustelut sujuivat mukavasti. Otsalampun valo valaisi kulkuamme palatessamme leiriin takaisin. Yllättävän lämmin ilma hiveli kasvoja ja taivas oli tähtien täyttämä sekä erilaiset sirkat soittelivat toisilleen.
Lepopäivään tuntui mahtuvan ihan riittävästi ohjelmaa. Nyt on mentävä aikaisin nukkumaan, jotta jaksaa jatkaa juoksuohjelmaansa huomenna kevyen reippaalla 15 km:llä. Todennäköisesti suuntaamme Jarkon kanssa huomenna lenkin yhteydessä n. 20 km:n päässä olevaan kirahvipuistoon. Mutta siitä sitten tarkemmin huomenna.
Myös siellä on varmaankin nautittu päivän tapahtumista ja ollaan myös siirtymässä yöpuulle.
Toivotan teille kaikille kauniita unia ja hyvää keskiviikkoa!
Terveisin,
Harri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti