Kova kymppi ennätysaikaan!

Hyvää sunnuntaita!

Kova kymppi

Klo 06:00 herätys. Aamutoimien sekä kaurapuuron syönnin jälkeen klo 06:45 treenivaatteet päälle sekä matkamittari ranteeseen ja menoksi. Tuntui melko vilpoisesta. Olin valinnut lyhythihaisen paidan, ettei tulisi kuuma – olikohan väärä valinta? Tuuli oli melkoinen. Valitsin saman kympin reitin kuin viime vuonna eli ensin 3 km verryttelyä Eldoretin suuntaan asfalttia pitkin, josta starttasin 10 km:n kovan juoksun takaisin Itenin suuntaan ylämäkeen. Kyllä alku tuntui tahmealta – ilmeisesti aloitin liian vauhdikkaasti. HATC:n kohdalle päästyäni sain kääntyä Eldoretin suuntaan takaisin; sain taivaltaa lähes alamäkeä 5 km:n verran. Alamäkiosuus tuntui menevän erinomaisesti. Väliaika 5 km:n kohdalla 22:07 – alun vaikeasta ylämäkinoususta huolimatta – vauh! Yritin kiristää vauhtia, mutta vaikealta se tuntui. Löysin kuitenkin sopivan vauhdin n. 4 min/km. Juostuani kaiken kaikkiaan 8 km käännyin takaisin Itenin suuntaan 2 km:n verran. Pientä nousua näytti loppuosuuskin olevan – ei ollenkaan helppo. Katsoin välillä kelloa; minulla on vielä mahdollisuus lyödä viime vuoden tämän ohjelmavaiheen kovan kympin aikani (43:58). Tiukalle menee, mutta löysin vielä viimeisillä sadoilla metreillä uuden vaihteen ja niin loppuaika oli 16 sekuntia parempi kuin v. 2010 ollen nyt 43:42. Olin siis juossut toisen puolikkaan aikaan 21:35 – melko tasaiset osuudet. Olin erittäin tyytyväinen, olenhan ainakin viime vuoden kunnossa, mikä lupaa hyvää jatkolle! Nyt lönkytellen 3 km:n verran leirikeskukseen. Vartija nappaa minusta kuvan HATC:in tuloportin luona, katso yllä. Suihkuun ja uimaan. Olo oli mahtava!

Aamupala

Klo 08:40 aamupalalle lähtiessäni havaitsin mahdottoman kokoisen perhosen oveni pielessä – saman ruskeakeltavalkoisen perhosen (kuin Suomessa nokkosperhonen) kohtasimme Jussin kanssa huoneemme portaikolta viime vuonnakin. Kuvassa voitte verrata perhosta 20 Kenian shillingin rahaan, joka on hiukan suurempi kuin 1 euron kolikko. Siinä se jökötti liikahtamatta.

Aamupalaksi tarjoiltiin kaurahiutaleita, paahtoleipää, keitettyjä kananmunia ja lämpimiä pikkumakkaroita. Jutustelin amerikkalaisten kanssa heidän treeniohjelmastaan. Heidän ohjelmansa ei vaikuttanut yhtä tiukalta kuin omani. No meillä kaikilla on omat matkamme ja tavoitteemme. Tämän jälkeen uni maittoi n. 1 ½ tuntia.

Toinen lenkki ja lounas sekä päivällinen

Päivän toiselle lenkille lähtiessäni koin aamun kovan kympin rasitukset edelleen kropassa. Joten nyt oli edettävä rauhallisesti. Tätä Michel painotti minulle tekstiviestissään. Niinpä vauhtini oli 6:30-7:45 min/km. Lähdin Itenin suuntaan ja keskustasta St. Patrickin kouluun vievän tien ohittaen hiekkatietä 4 km ja takaisin samaa reittiä eli yhteensä 8 km erittäin kevyttä. Perheitä tuli ja meni siisteissä asuissaan, olihan sunnuntai ja kirkonmenoja kaikkialla. Leirikeskukseen palatessani puusta kuului hakkausta - kenialainen polttopuiden hakija on sapeleineen yllä kuvassa. Uinnin jälkeen suuntasin lounaalle, jossa tarjoiltiin lämpimiä kolmiovoileipiä juuston ja kinkun kera. Lisäksi tarjolla oli tomaatti-kurkku-kaali-sipuli –salaattia, raikasta kun mikä! Jälleen parin tunnin tirsat ja sitten tunniksi aurinkoon uima-altaalle.

Päivälliseksi klo 19:00 tarjoiltiin makaroonia ja kanakastiketta sekä porkkana-hernepataa ja ugalia sekä jälkiruuaksi ananasviipaleita mansikkakastikkeen kera.

Nopeasti tämä pyhäpäivä on kulunut. Tähän mennessä eli viikon aikana olen taivaltanut yhteensä 132 km. Vielä on huomenna jaksettava vähintään 20 km kevyttä ennen kuin koittaa tiistai - ensimmäinen lepopäivä.

Vaikuttaa siltä, että olen päässyt hyvään rytmiin juoksujeni osalta. Isovarpaani on toipunut ja siitä on mustelma häipynyt – onneksi! Tästä on hyvä jatkaa ohjelmaa.

Hyvää sunnuntai-illan jatkoa kaikille!

Terveisin,

Harri